lauantai 31. tammikuuta 2015

Paljasvarpainen prinesessa ja paimenprinssi (videot)

Tässä eilen ja tänään kuvattuja pätkiä meidän treeneistä kera huomioiden;

Hetsaus hyvä, koira innostui ja kiinnostui. Lähti innokkaasti käskyllä. Otti ja nosti hyvin. Tiputti joten olisi pitänyt napata ja ottaa uudestaan, jatkossa ei tälläisiä puoleen väliin tuonteja.


Ei moitittavaa. Sujuu loistavasti ja nämä siis oppeja meidän pentujumpasta (syvät lihakset, selkä)


Joku todennäköisesti löytää tästä paljonkin vikaa, mutta itse olen oikein tyytyväinen. Toinen kerta kun tehdään koko hommaa. Tosin jatkossa täytyy antaa sen itse tarjota enempi ehdottomasti.


MIKSI noin isot avut sivulle tuloon ja maahan menoon?? Ei se tarvitse. Usko jo. Muutoin tyytyväinen, mutta kun kutsut sivulle ei kättä taskuun.


Vähän närppimiseks ja hösläykseks meni. Mutta lopussa tosi onnistunut. Taidetaan jatkaa naksuttelulla tätä ja noudon kanssa vaan hetsata. Mut hyvä, että kokeilin :)


Hyvät, riittävän pienet avut sivuille tuloihin, mutta ei saa antaa korjata sivulle tuloa. Kokonaan uusiks ettei rupea häsläilemään. Seuruu hyvää ja tiivistä. Koiraan päin käännöksen sössin ite täydellisesti. Siihen siis reeniä, koirasta pois päin kännös tosi hyvällä mallilla.


Ihan ilmiömäinen! Eka kerta omalla tyynyllä pentujumpan jälkeen. Superrr, takapään käyttö tolla vaan on!


Ilmaisua lähettiin tänään ekaa kertaa tekemään. Alotettiin tutulla hajulla eli siis ihan sen omilla nameilla. Tosi kivasti tajusi heti idean ja ilmaisunkin tarjosi lähes heti. Nyt täytyy vaan keksi, mitä ton kanssa lähtisi etsimään? Rahaa? Voisi muutenkin tutustua vähän paremmin nose workkiin. Meidän maustehyllystä löytyy kaikki tarvittava ykkösluokan hajuihin ja ohjeitakin löytyy sivustoilta, täytyypä tsekata myös lähialueiden kurssitarjontaa, mutta tästä on hyvä aloittaa nyt alkuun!

Ite kävin eilen ekaa kertaa tänä vuonna luisteluhiihtämässä, tosi kivasti meni vaikka tekniikka onki ihan hakusessa. Rupean varmaan Kentsun kanssa käymään Peltolammilla Tavesin valjakkohiihtotreeneissä ja viikon päästä sunnuntaina on myös tekniikkatreenit Ylöjärvellä! Jos ei tänä vuonna niin sit ens vuonna viimeistään kisaamaan. Ens vuonna Appin kanssa? Juoksu alotellaan Appin kanssa varmaan loppu syksystä, riippuen luustokuvista sun muusta, mutta nyt oon taas ihan liekeissä valjakkohommista :) 

tiistai 27. tammikuuta 2015

App jalostukseen?

Vastasin tuossa jokunen aika sitten Appia koskevassa kysymyspostauksessa, että seuraava koira voisi mahdollisesti olla Appin pentu. En tällöin ajatellut, että joku sen voisi niin ymmärtää, että haluan Appin pennun, koska oma mussukkani mun ja vaan omalta maalta voi löytyä kultaa. Jos näin ajattelisin niin se sotisi todella pahasti aiemmin kirjoittamiani pätkiä vastaan omalle koiralle ja sen vioille sokaistumisesta. Mutta avataanpa tätä asiaa vähän, se kun tuntuu jotakuta kiinnostavan ja eipä muakaan haittaa sitä mietiskellä. Ehkäpä tän mietiskelyn tuloksena asia joillekkin avartuu ehkä sit ei.

Don´t hate my 'cause i'm perfect...
Ensinäkin mä en näe mitään hehkua tuoda ulkomailta koiraa, joka on lähtökohtasesti ei-jalostukseen materiaalia. Eli suvussa on jotain, mikä estää jälkeläisen jalostuskäytön automaattisesti. Ja niin jos etsit vain ja ainoastaan sitä harrastuskoiraa, sulle ei ole mitään väliä voiko sitä käyttää syystä tai toisesta jalostukseen ja aiot muutenki kastroida/sterkauttaa koiran niin tällöinhän se on ihan yks ja sama onko se koira jalostusmateriaalia. Tosin en ymmärrä, miksi pitää teettää edes yksilöitä joista ei ole lisääntyjiksi, mutta se nyt on toinen aihe sitten kokonaan... (älkää ny sotkeko rescueihin!) Kuitenkin jos nyt mietitään mua ja mun tapausta. Haluan tulevaisuudessa kasvattaa bordercollieita. Mun kriteereille pennun täytyy lähtökohtaisesti olla väkisinkin jalostusmateriaalia. Loputhan selviää pennun kasvaessa aikuiseksi. Eli selviää luustokohtalo, luonne ja vähän sitä mihin siitä koirasta loppupeleissä on ja ennen kaikkea millainen se on, antaako se jotain lajille nimeltä koira? Rodulle nimeltä bordercollie?

Jos nyt mennään niin pinnalle, että ajatellaan pelkästään Appia koirana. Koiraa, jonka suku on tutkittu isän puolelta ainakin neljänteen polveen ja emän suku kolmanteen polveen. Ollaan aika hyvällä mallilla. Lisäksi tutkitut koirat ovat kaikki terveitä. Jos katsotaan nyt, vaikka pelkästään suvun lonkkia niin aika harvat C:t sieltä löytää. Ja nekin kuuluvat jollekkin isän siskon tädille, eli eivät niin konkreettisesti vaikuta juuri koiraan App, kuin vaikka emän emän lonkat. Sitten kun suvun terveys on tulosten perusteella aika hyvillä vesillä katsellaan vähän, että no millasia koiria ne ovat sitten olleet näin harrastuksia ajatellen? No siellä on sukutaulussa suurimmalla osalla koirista ajettu paimennuksen perusrata, sitten löytyy muutamia tsämpiöönejäkin. Eli aika hyvällä mallilla on suku näin yleisesti. Sitten suvun jälkeen katsotaan tarkemmin Appin vanhempia. Kaikkien oleellisten terveys selvittelyiden jälkeen voidaan todeta, että kummatkin koirista ovat terveyden perikuvia ja kaiken lisäksi niillä on hyvää jälkeläisnäyttöä.

Nyt siirretään katseet yksilöön nimeltä App. Pentupeilissä terveet silmät omaava yksilö, jolle on tehty CEA/CH- geenitesti. Osoittautunut kantajaksi, okei jalostuksessa täytyy huomioida testattu emä normaaliksi. Lisäksi App on tällä hetkellä luonteeltaan oikein mahtava ja ulkoistentutkimusten mukaan ellällä todettu terveeksi (mm.norm. laskeutuneet kivekset). Näin ollen mulla pitäisi olla kaikki oikeudet salaa haaveilla Appin pennusta? Silti yksikin pieni asia voi haaveen romuttaa, kun edessä on vielä enempi ja vähempi vaikuttavia tekiöitä; lampaille sytyttely, luustokuvat,geenitestit, sopivan nartun löytäminen ja sopivien kotien ennalta löytäminen ja ihminen, joka jakaa mun ajatuksiani. Aika paljon voi mennä pieleen, kun tosiaan se yksikin asia voi romuttaa koko homman? Mutta hei... niinhän se on. Yksi paha ja pitkälle edennyt kohtutulehdus jalostukseen suunnitellulla nartulla-> kohdunpoisto. 4kk iässä puhjennut OCD. Aikuisena silmäpeilissä havaittu alkava kaihi. D-lonkat. Selkävika (esim.LTV tai spondyloosi) ja mitä kaikkea vielä.. mut hei haaveilu ei oo koskaan ollu kielletty, miksi olisi nytkään?

Ymmärtäisin jos olisi kiveen hakattu, että tulen teetättämään Appilla pentueellisen koiria vuoden päästä, mutta kun eieiei. Olen todennut, että haaveilen, haluaisin tai mietiskelen, että... On kurja jos tälläisiä ajatuksia ei voi "sanoa" ääneen ilman, että joku vetää herneet nenään... Koirasi on 3kk ja haluat sen pennun... mitä??? Kun asia ei näin ole. Kyse ei ole siitä, että haluaisin nimen omaan oman koirani pennun. Kyse on siitä, että voisin toivoa että seuraava koirani olisi koiran pentu, jonka suku, luonne ja terveys minua miellyttävät. Jos se koira sattuu olemaan oma koirani niin mitä sitten? Asiasta toiseen ja kolmanteen; postitan huomenna ilmoittautumiseni Sastamalassa helmikuun lopussa- tammikuun alussa järjestettävälle kasvattajan peruskurssille. Odotan innolla, mitä ajatuksia ja näkökantoja siellä herää. Ja kirjoittelen tietysti myös tänne. Jalostus/kasvatus on asia, mistä voisin jauhaa loputtomasti. Asia, jossa tiedon janoni ja palamaton uuden oppimisen halu eivät koskaan lopu. Aina saa haaveilla. Aina saa toivoa. Ja vähintäänkin sinä voit itse uskoa unelmiisi ja haaveisiisi.

Kuvaa aika hyvin unelman toteutumista?

maanantai 26. tammikuuta 2015

Roiroi kävi kylässä

Perrrjantaina sain soiton, että majotettaisko me Rodo viikonlopuksi? Ensin äiti sanoi, että "ei missään nimessä, ei ei... tänne ei mahdu", mutta eihän meidän äiti oo ikinä voinu vastustaa Roroa ;) Jootenka pian odottelinki jo pihalla Rodon saapumista. Oli se kyllä aika kova shokki, kun Rodo autosta hyppäs... 25kg painava rakkaista rakkain karvaturrini <3 (Rodo painoi kisakunnossa Jämillä 20,5kg ja viimeksi kun lähti multa painon pudotuksen jälkeen 21,5kg.. hups..) Myös Senni ja pumitukset oli meidän talon alakerrassa Appin kanssa. Rodon suhtautuminen Appiin oli alkuun "hyi, mikä tuo on ja mitä se tekee täällä.." Pumit se muisti selkeesti.. pahat tytöt iiikkk! Läksinkin jokseenkin kireän tunnelman takia heti metsään niiden kanssa. Pojat juoksi ihan intopiukeena ja teki tuttavuutta...Tai siis App teki ja Rodo vaan rälläili pitkin metsää.Mulle sanottiin, että Roi on rähjäillyt remmissä, mutta onneksi mun kanssa ongelmia ei ollut.
 Rodo oli aika stressissä heti kun se autosta hyppäsi ulos, jotenka sisälläkin sitä aluksi vähän ahdisti. Hetken päästä pojat kuitenki leikki ihan veljeksinä! Oli se hauska nähdä, kuinka Rodoki revitteli ku pikku pentu.

Lauantaina Juuso lähti saattamaan mua riparijuttuun kirkolle, ei rähissyt Rodo silläkään hihnassa. Juuso kävi myös vähän hiihtelemässä Rodon kanssa kauksun jäällä, tosi hyvin oli kuulemma sujunut. Roosa taas vietti laatuaikaa Appin kanssa. Kävivät metsässäkin juoksemassa. Jotenka mun kotiin tultua oli kaksi väsynyttä borsua koko illan, helppoa sanon mä! Käytiin sitten vielä illalla kerran metsässä ja teinpähän testinkin-> ensin jätin Appin yksin kotiin 10min ja kuvasin... huutoa ekat 7min ja sitten muuten vaan levotonta pyöriskelyä. Sitten 10min Rodon kanssa. Ihan pientä itkua ekat 30sec, jonka jälkeen kävi nukkumaan. Ja jottei tätä voisi väsymisellä selittää niin jätin Appin vielä yksin 10min, jonka aikana kävi samoin kun ekallakin kerralla. Ja Rodohan ei reagoinut mitenkään Appiin niiden ollessa kaksin, se vain nukkui. Illalla hieroin, minkä pystyin Rodon selkää auki, koska se oli tosi kipeä ja jumissa. Sitten vielä anturoihin tervarasvat, kun niissä taas ilmeni pientä halkeilua, varmaan johtuu tuosta teiden suolauksesta.

Sunnuntaina mulla oli taas riparijuttu ja tälläkertaa Roosa lähti saattamaan mua koirien kanssa. Ei reagoinut Rodo taaskaan hihnassa koiriin Roosalla. Jes! Käytiin sitten vielä metsässäkin viimeset revitykset vetämässä ennen kuin setämies jätti meidät. Sitä ennen ne vielä sisällä leikkiessä onnistuivat tekemään reiän Appin kuonoon... Eipä ollut kipeä tai vuotanut joten desinfioin ja jätin auki paranemaan. Tänä aamuna olikin jo ummessa. Hassut bortsut. Nyt eletäänki jännää aikaa, pysykäähän kuulolla!
Illalla oli vielä Troiluksen treenit. Valssirata ja pussi teemana. Olin niiin supersuper tyytyväinen, oma ohjauskin toimi ja saatiin hyviä onnistumisia. Hyvä me! Vielä ne kontaktit niin...

VAROITUS! Satamiljoonaa samanlaista salaman raiskaamaa kuvaa tulossa;




Eennn nuku.. ennn nuku
Se vei mun luun...


Joo Jenna just tätä mä halusin.. toisen koiran...just tätä





Roro pitää vähän vauvaa tassusta



nyt shit perrrkele
Kerro ihmeessä lisää... ketään ei KIINNOSTA
App vähä kutittaa leuan alta...









Wuuutt???
Armoa..armoa.. pumppuhan täs pettäää


Täälhtä tulee App lokotiili
Jaa hä?


Palas isoveikka iiikinä

torstai 22. tammikuuta 2015

Videoita; App Tokoilua!

Sivulle tulo, seuruu, luoksetulo ja paikka istuminen,luoksetulo, paikka makuu.

Lihaksisto treeniä.

Ensinmäinen treenikerta ikinä-> jalkojen välistä pujottelua!!

Peruuttaminen.

Oikean puolen jumppaus&takapään käyttö.

Kapula haku (nosto)&pito.

Tarketti ja merkin alkeita.

Ei ota- Saa ottaa.

Tämän kaiken lisäksi ollaan tehty myös sitä "eteen"-käskyä. Vähän oikealla puolella seuruuta seinän kanssa ja liikkeestä istu-maahan-seiso alkeita+ kontakti treeniä, sekä eri esineiden nuotoa ja pitämistä... avaimet on lemppari. JA ei meillä ei ole varsinaisesti tähtäimessä tänä vuonna Toko-kisat tai muutenkaan Tokossa edistyminen, tehdään näitä vain aktivoimiseksi ja koska tuo otus oppii niin nopeasti. Mun on hyvin vaikea keksiä, sille lisää opeteltavaa kun ei viitsisi hirveästi hinkata samoja juttuja. Tietysti vahvistellaan näitä jo opittuja ja harjoitellaan vielä hiomista vaativia tehtäviä! Kuhan löydän nyt sen tasapainotyynyn jostain kaupasta (cittarista loppu, kodin1 TRE myymälässä ei myydä ja intersportissa väärän laisia) niin sitten päästään tekemään kaikkea kivaa lihaksistoa kehittävää maltillisesti. Lisäksi ajattelin uimista nyt tulevalle kuulle myös! Meidän treenituokiot on joku 5-10min tauotettuna ja lähes poikkeuksetta päiväruoka menee näissä tuokioissa nameina. Tehdään usein vain jotain kahta-kolmea juttua/ yhtä liikettä osiin jaettuna, mutta tänään oli tälläinen about 15min ihan treenituokio, kun videot piti kuvata. Tosin suurilla tauoilla video-ongelmien takia. Liikkeet meni aina kerrasta nappiin. Heittäkääs kommenteihin jos keksitte meille jotain puuhaa!

Vlogi 3 Koiren luustokuvaus!

Jotenkin musta tuntuu, että puhun ihan hirveesti ristiin ja kärjistän, mutta no... Tässä tämä ilmeisen paljon odotettu kolmas vlogi. Ei faktaa. Ei väitöksiä. Vain mun mielipide, ja rakkaat; kysykää ennenku tuomitsette! <3


maanantai 19. tammikuuta 2015

Busted!

Oli pakko kirjottaa vielä tämä haaste, kun sen paimenlauman blogista bongasin! Ohjeet haasteen tekemiseen löydätte sieltä... Tässä nyt kk aikana huomatut Appin ärsyttävimmät/ällötävimmät tavat:

1. Tullakko vaiko eikökö tulla??
Se tunne, kun piän kakara jää joskus klo: 4 aikaan junnaamaan käytävään, että tulisko hän sisälle ku kutsutaan vai jäisköhän kuitenki rallaamaan käytävälle? Voin kertoa, että monet itkut on meinannut päästä, kun ton perässä on pitkin käytävää hiippaillu... Jos vaan käyttäis sitä hihnaa ja pantaa? Tätä samaa tapahtuu myös portilla, kun se luulee että hänet jätetään. Jää vaan portin eteen seisomaan eikä sitä saa millään namilla tulemaan. Vasta kun itse menee sängylle hakkaamaan päätä tyynyyn se sieltä hiippailee jossain välissä!


2.Ei pysty syömään yksin...
App on todella ahne, mutta jostain syystä se ei pysty syömään yksin... Treeninameina oman ruoan eteen tehdään ihan mitä vaan, mutta jos ruoan pistää kuppiin ja lähtee, vaikka vessaan ni ei tasan tarkkaa syö vaan istuu vessan oven edessä oottamassa. Jos itse seisoo kupin vieressä ni sit hotkitaan kyllä nappulat kitaan... JEP...

3.Tulla mukaan mihkä vaan mamma...
...tästä päästäänkin siihen, että jos menen yksin vessaan niin tuo hajottaa oven hirveen tarzan huudon saattelemana jos ei pääse mukaan. Jos se on ottaa mukaan ei tule mistään mitään. App leikkii vessaharjalla ja repii vessapaperirullaa, sekä vie kaikki mahdolliset kauneudenhoito tarvikkeet. Varsinkin aamuisin tosi mukavaa. Suihkun kanssa sama. Helppo peseytyä, kun yks tunkee sinne mukaan.


4.Määä vaan hauuukottelen...
Kun Appin pureminen saatiin kitkettyä toinen keksi erittäin fiksun tavan toteuttaa itseään. Nimittäin aina kun se haukottelee jotenkin kummallisesti mun käsi päätyy sen suuhun, kun kita umpeutuu... Siiis iiiihan vahingossa.

5. Uskoisin, että kaikki muksut on = ADA!!
App on addiktoitunut pikkulapsiin, koska mulla on kotona 3.v pikkusisko Ada, joka on Appista ihan suuuuperr <3 Tosin tähän mennessä ei ole ollut muille ihmisille onglemaista, onhan se iiihana pieni pentu ja kaikkee, mutta mua itseäni häiritsee, että lenkillä jos tulee pikkulapsi niin tältä katoo päästä nuo korvanjäljitelmätki ja koko koira vaan hytkyy kohti "Adaa"...

Treenailuja (video) ja vkl helsinki trip+ rokotus!

Ensiksi; kuvailen varmaan huomenna asiaa luustokuvista (miksi kuvauttaa koira, miksi ei, miten itse olen ajatellut jne.), joten jos kiinnostaapi niin pysy kuulolla! Ja nyt oikeesti jos on joku aihe, mistä haluat vlogia ilmestyvän; pistä kommenttia!!

Viime tiistaina treenisepustus kopioitu suoraan edellisestä postauksesta; Tänään App oli taas mukana nuortenvalkussa. Koutsi Minna Räsänen teki meille oharit joten treenailtiin taas omin voimin. Kentsu oli oikeastaan aika kiva radalla.  Tehtiin suhteellisen vaikeata rataa, joka sujui hyvin. Vain putki-A erottelun kanssa oli vähän ongelmaa, joka saatiin sitten lopussa sujumaan. Keppikulmakin oli tosi vaikea, mutta selkeästi viime kerran verkoista oli hyötyä ja hyvin teki. Kontakteissa A:lla ok. Muilla vielä harjoitusta, mutta parempaan päin. Kokonaisuudessan irtos ja toimi oikein kivasti. Odotan innolla tammikuun kisoja! App oli todella nätisti verrattuna edellisiin kertoihin. Se alkaa selkeästi oppimaan, että häkissä ollaan hiljaa... Iitun sylissä ollaan hiljaa.. ja silleen. Vähän Tokoilinkin sen kanssa, hyvin sujui. Otti myös vieraan kapulan hallilla suuhunsa!!

Ja tässä video; Kiitos Senni kuvaamisesta <3


Ja tosiaan niin kuin viime postauksessa puhuinkin... lähdettiin perjanaina Appin kanssa Helsinkiin! Juna-asemalla klo:16 oli tosiaan väkeä toooosi paljon. Pikku paimen laps on onneksi niin helppo ja reipas, että nooo probleemo. Siellä me odoteltiin, että juna tulee ja sisälle junaan tuo kävelikin ihan itse. Heti omalle paikalla otti nukkumis tunnelmat käskyllä "käy". Juna pahanen oli heti myöhässä ja Riihimäellä meidän matka tyssäs kokonaan, koska joku valopää meni painaan hätäjarrua... Jatkettiin lähes tunnin odottelun jälkeen sitten lähijunalla. 1,5h matkasta tuli 2,5h matka ilman pissatuksia, kun kannoin sen toiseen junaan, jossa jatko uniaan. Hienosti kesti ja käyttäyty laps! Tädilläni oli tosiaan kissa, jota tää ei tajunnu... luuli koiranpennuksi ja paini menemään sen kanssa. Onnenks kissakin oli ihan mukana ja välillä bitch läppäs ilman kynsiä, mut muuten paini tuon kanssa.








Sunnuntaina tultiin junalla takaisin ja siitä heti kotiin päästyäni veinkin sen Sallalle hoitoon, koska itse lähdin koeratsastamaan yhtä issikkaa ja katsomaan toista. Illalla oli vielä Troiluksen treenit, jotka meni tooosi kivasti. Vaikka olinkin välillä ihan armottoman myöhässä Troiluksen peruskäytös oli tosi hyvää, mikä helpotti sitten taas montaa asiaa. Koutsi tokas "Eiks oo hienoo, kun sul on koira joka tottelee tasan tarkkaan sun ohjausta..." Ku ite ohjasin päin persiettä sitä... Tehtiin löysää valssia ja 90* kulmaan putkeen kääntymistä, pätevä pätevä! Sitten yritettiin takaaleikkauksia, mutta ei ne oikeen auennu.. Päädytiin persjättöihin, jotka meni vaihtelevasti.Sain kehuja siitä, että oon vihdoinkin oppinut kävelemään suoraan, ei mitään ylimääräisiä askelia!! Sain silti olla kokonaisuuteen tosi tyytyväinen. <3

Tänään käytiin Appin kanssa sitten ekoilla rokotuksilla... Ei menny kaikkien taiteensääntöjen mukaan reissu. Appin kaikki paprut unohtu Sennille, jäin väärällä pysäkillä JA puhelin temppuili ni myöhästymisen ilmoittaminenkin meni vähän päin mäntyä... Kaiken kukkuraks paikan päällä selvis, että oonki ihan 45min ajoissa, kun se aika olikin tuntia myöhempää. Ei jes mahtavaa. Itse rokotus ja perustarkastus sujui oikein hyvin. Ellällä itellään oli bortsu ni kyseli kaikenmoista ja tsekkasi sitten korvat, silmät, suun&hampaat, lonkat ja jalkojen asennot. Moitteeton pieni paimen. Erityisesti kehuja tuli kahdesta viimeiseksi mainitusta. Kirjoitti näin: "App terveystarkastettiin ja ulkoisen tutkimuksen perusteella se on terve ja reipas pentu." Käytökseltään App vaan tsekkasi ihmiset ja mutusti kourallisen ruokaa samalla, kun ellä pisti rokotuksen. Eihän tuo mitään huomannu. 63e maksoi meidän nelosrokotus eläinystäväsi- lääkärissä. Palvelu oli mainiota! Huomenna sinne siis pentupainiin, odotan sitä niiiin innolla. Tokossa ollaan edistytty huimasti seuruussa, mutta kapulan kanssa ei vielä juuri ole tulosta. Satunnaisesti menee paremmin ja sit välillä taas huonommin. Yritän videoida teille lähipäivinä!