Jotain ollaan tehty

Eilen käytiin pyörähtämässä Kentsun kanssa aksakisoissa. Ekalta radalta nopea HYL:lly, mutta oli taas jotain ihme sähläystä mulla ohjauksessa. Radalla oli pöytä, joka ei onneksi meidän kohtaloksemme koitunut. Hyvät kontaktit teki. Tokalta radalta tuli sitten kybä. Kentsu kävi moikkaamassa jostain syystä puomin vierellä seissyttä tuomaria... en tiedä miksi... ja sitten toinen virhe taisi tulla kepeiltä jos en nyt väärin muista. Sekin kuitenkin hyvä yhtenäin ja nopea rata. Tosi huonolla ohjauksella tosin. Meen kisatilanteessa jotenkin tyhmästi lukkoon ja alan räiskiä tota koiraa, minne sattuu. Troilus ja Rodo sen kestää, mutta Kentsu vaatii toimiakseen kunnolliset ohjaukset. Ärrin murrin.

Appkin oli mukana... ja Appkin kävi radalla... Kiva pikku pentu päätti änkeä kans ku otin Kentsun kevytmetallihäkistä ja lähteä pinkomaan kovaa kyytiä karkuun... Noo eihän siinä. Lähdin toiseen suuntaan ja penne olikin tulossa, kunnes äkkäs unohdetun radan aidan toisella puolella menevän koirakon. No mikä mustavalkoinen pinko sitten hurjaa vauhtia radalle. Ei se tietenkään ihan iholle mennyt, mutta jäi kyttimään koirakkoa parin metrin päähän. Juoksin sitten itsekkin radalle ja penne päätti vielä pinkasta putkeen ja näyttää kaikille, kuinka taitava hä on. Lopulta sitten sain sen kentältä niskapers otteella pois ja oli vähän nöyränä kyllä, kun palautetta tuli tempusta. Tehtiin Appin kanssa ihan muutama toisto puomin mini kontakti harjotteen on-off asentoa, vaikka en ees vielä tiiä teenkö tolle sit pysäytyskontakteja, mutta fiksu pentu oli tajus heti mitä haettiin. Sitten pamauttelin sille vähän keinua eikä välittänyt mitään. Säkämitta sitä vähän jänskätti, mutta sain senkin sitten otettua jtn päälle 42cm on sillä nyt korkeutta ja 12,5kg painoa. Sit App pääskin Anna-Maijan matkaan vähän Killen koulittavaks.

Tänään tehtiin vähän tossa pihanurmella treeniä. Ensin tein vähän sitä merkkiä tarketilla, mutta en saanut sitä millään oikeeseen paikkaan. Hetken pohdinnan jälkeen autoin Appia vartalo avuilla ja annoin käskyn "merkki" ja tulin sitten palkan kanssa vastaan, jolloin pysähtyi. Tein pari näitä ja riskillä sitten kokeilin kauempaa lähetystä. Ja kappas... se juos pysähty tötterön taa ja sitten vapautus, palkka ja lopetus siihen. Sitten tehtiin vähän seuruuta. Hienosti pitää paikkaa/kontaktia/kääntyy, mutta semmonen draivi uupuu.. Sit jos taas innostaa liikaa menee leikkimiseks... okei okei juu se on pentu, mutta vinkkejä? Potentiaalia ja yritystä siltä kyllä löytyy, mutta multa loppuu niksit. Onneksi päästään pian Tavesin ja VALKK:in ja PPK:N tottisreenailuihi!

Tämän jälkeen vähän kapulan kanssa taiturointia. Se on kyllä nyt hyvällä mallilla. Malttaa odottaa sivulla, lähtee täysillä nappaa hyvin ja palauttaa yhtä täysillä. Nyt täytyy vaan palautuksessakin vaatia sitä eteen. Ehkä kuitenkin hion ensin perus luoksarin eteen tuloa ja jatkan tätä liikettä vasta sitten. Pitoa tein edessä istuen ja piti hienosti 5s, kunnes palkkasin ihan vaan ettei liika oo liikaa. Sit tein vielä 3s pidon sivulla, ei ongelmaa. Yhen luoksarin otin eteen. Eipä siinäkään mitään.

Leikkiessä oon nyt vaatinut siltä Mirandan neuvon mukaan pysymään koko ajan mun kanssa leikissä eikä mitään omia jäystämisiä tai kunniakierroksia, sillä niistä menettää lelun. Tässä sivussa on tullut vähän hyppimistä mua vasten, mutta se ei mua henkilökohtasesti (ainakaan vielä) haittaa. Pari kertaa joutu menettään lelun, mutta sitten kyllä sujui taas paremmin ku ikinä. Kyllä se hoksaa. Päästiin myös Tavesin Juuso Korhosen pentujen leikkikouluun, sieltä varmaan tulee sit kans jotain uusia ideoita. Viimoiseksi tehtiin taas vähän frisbeetä. Tosi hienosti koppaili tänään pidempiäkin heittoja, lähiheitot nappaa 90% varmuudella. Pyörimiset meni tänään nätisti, vaikka yleensä ne on semmosta kahdella jalalla hösäämistä. Takaakierrossakaan ei ollut ongelmia. Peruuttaminen sais mennä mun makuun suorempaan, mutta ei se frisbeessä nyt niin tarkkaa oo. Kasia tehtiin nyt toista kertaa ja hienosti toi tarjoo, samoin ku jalkojen välistä pujottelua mun kävellessä. En viitsinyt tehdä, kun pari toistoa per/juttu kun treenit oli venyny jo 10 minuuttiin vaan parilla tauolla.

Niin ja note to my self... kyllä ne reenit sujuu vaan paljon paremmin ilman, että yrität samalla kuvata jotain. Luovutin jo merkin kohdalla ja kuvasin vaa leikkikuvia teille vähän.

Are u fucking kidding me? Oisit ny heti sanonu ni oisin kyl osannu....

Hiaman kärsiny patukka

Ja väliin pose ;)

Jennan ihan oma kuvakulma... tollaselta sintiltä se näyttää :D

Ilkeät kommentit

Parista vastikään lukemastani postauksesta inspiroituneena vähän viihdettä kansalle; (kommentit on suoraan paloiteltu keskusteluista/askista/blogista/petsiestä jne.

"Kuinka vastuuton kasvattaja myy käyttöbortsun 14-vuotiaalle tytölle???"
 Niin no tota... veikkaan, että mä 14-vuotiaana oon paljon parempi koiran omistaja, kun moni aikuinen. Mulla on kuitenkin elämän tavat kunnossa, tulevaisuuden suunnitelmia, resurssit koiran pitoon ja vielä rahaakin. Lisäksi on karttunut jo jonkun verran tieto taito tässä matkan varrella...

"Vähänkö mä nauran, kun Appista tulee kunnon ongelmakoira"
Voin luvata, että et saa nauramisen aihetta. Mun motivaatio jo pelkästään näyttää kaikille epäilijöille on niin suuri, että teille ei kyllä tuu mitään nauramisen aihetta. Kerron kyllä avoimesti meidän "ongelmista" ja miten meillä sujuu, mutta se jos kirjoitan myös vikoja ei meinaa, että App oli kasa paskaa ja kadun että oon ottanut sen jne. kaikkea tämmöistä spekulointia, mitä käytte.

"Tajuuthan sä, että sulla ei oo varaa elättää Appia kun lähdet opiskelemaan... meneekö se sitten myyntiin vai?"
Mistä sä päättelit, että mulla ei olis sillon rahaa? En saa joo kelalta mitään rahaa mun vanhempien tulojen takia, mutta oon kyllä sopinut porukoiden kanssa jo alustavasti summaa, mitä kuukaudessa heiltä saan. Ja voin sanoa, että sillä summalla kyllä pärjää paremmin ku hyvin. Minä ja App.

"Et sä voi liikuttaa noin koiranpentua"
Tosiaan kävin Appin kanssa pyöräilemässä metsässä tuossa yks aamu vaihteeks ja siitä nousi sit hirvee haloo, kun kuvassa App oli vielä kiinni mun pyörän vieressä. Tästä kun on 200m sinne metsään, jonka App sitten ravaa pyörän vierellä. Mä kyllä pyrin liikuttamaan Appia monipuolisesti ja kehittävästi. Se on pennusta asti käynyt joka päivä metsässä juoksemassa vapaana ja siihen tulee sitten lisäksi/korvaavaksi nää kaikki muut. Uimaankin ollaan menossa. Mutta ehkä se on sit rikki ton metsäilyn takia :(

"Miten sä voit syöttää sille jotain Happy Doggia?!"
Kai se on vähän mun oma asia, mitä mä haluun sille syöttää? Se tykkää tosta ruoasta. Toi ruoka sisältää kaiken oleellisen. JA siinä on hyvä hinta-laatu suhde. Kaiken kukkuraksi se on mulle helposti saatavilla. Mutta App on nyt saanut iltaisin myös sika-nauta jauhelihaa, jotta tulee vähän lihaa luiden päälle, tän lisäksi lorauttelen sille Nutrolin pentua.

"Miksi sä koulutat sitä noin epäjohdonmukaisesti, eihän sillä selkeesti oo käsitystä mitä pitäis tehdä"
Tämä tuli siis siitä Lindan tekemästä videosta mulle. Voin vähän ylpeänä(kin) sanoa, että harva 5,5kk osaa noin paljon, kuin App. Ottaen vielä huomioon kuinka vähän me oikeasti treenataan.  Appia on hyvin helppo kouluttaa, koska se RAKASTAA tekemistä ja sillä on järjetön moottori ja miellyttämishalu. Jos mä olisin tosi epäjohdonmukainen se ei varmaan oppis mitään? Tai kaipa paska kouluttajakin voi saada koirasta hyvän ja toisin päin..? en tie...

"Mitä vittua... suunnittelet pennulle pentuja???"
Ei herra jestas... Tää oli yks parhaista. App on yksi potentiaalinen koira, josta voisin seuraavan koiran ottaa. Näillä lähtökohdilla ja tämän hetken tiedoilla siis. Musta siinä ei ole mitään väärää. Jos App olisi läpipaska jo tässä vaiheessa tuskin mä edes miettisin, että sitä voisi joskus mahdollisesti käyttää jalostukseen? Mä en tajua, miks tää oli joillekkin niin iso asia. Kyllä mä olen tietoinen kaikista terveystutkimuksista ja siitä kuinka sen luonne vielä muuttuu. Ihme tiukkapipoilua.

JA VIIMEISEKSI PARAASSSS....

"Mä ilmoitin eläinsuojeluun siitä, että sä pahoinpitelet sun koiraas. Sen näyttää niin onnettomalta"
No words...

Ei oikeestaan mitään asiaa, mutta...

Pääsimme Appin kanssa sitten PPK:n alkeiskurssille! Ihan huippua! Odotan innolla, ekat treenit ovatkin jo 6.4 :) Niistä sitten myöhemmin lisää. Toivottavasti Appista olisi pekoon...

Kävimme tänään vähän treenailemassa Lindan&Marleyn kanssa. Tein Appin kanssa vähän Rallya ja pujottelin kartioita. Homma ei oikeen lähtenyt luistamaan niin kuin toivoin... Kyllä se tulee hienosti imuttamalla ja on innokas, mutta ei yhtään hae itse paikkaa, mitä taas suoralla tekee jo todella hienosti. Maltti on kait valttia tässäkin asiassa eikä kannattaisi vaatia liikoja. Spiraalissa oikeastaan sama, mutta väisti kyllä paremmin vasemmalle pyöriessämme. Sitten merkkiä... Se on kait kokonaan unohtanut koko asian. Yritti noutaa mulle tötsää? Tein sitten ihan alkeita ja helpotin, että saatiin onnistumisia. Jotenkin jäi silti fiilis ettei se nyt hokannut... Mietintään tämä ja kokeilemaan joku toinen päivä uudestaan.

Sitten App pääsikin odottelemaan Marleyn treenatessa. Hienosti odottaa hetken hiljaa, mutta sitten alkaa haukkua. En tiedä pitäisikö sitä kieltää vai jättää huomioimatta... Kummallakin tavalla tulee ihan samanmoisia tuloksia. Ei siis hauku jos odotan sen kanssa, mutta juju nimen omaan siinä että odottaisi yksin. Palkkailin aina kun oli hiljaa ja loppua kohden parani. Lopulta olikin jo sitten naama kiini varmaan viitisen minuuttia. Täytyy ruveta tekemään kevytmetallihäkissä odotteluja nyt tosissaan myös ulkona, koska en halua sen haukkuvan peko/haku treeneissä. Hakuunhan meillä on VALKK:illa paikka, treenit vaan eivät vielä ole alkaneet. Tottistelemaan päästäänkin jo ensi vkolla tavesille!

Seuraavaksi App sai odotella maassa, kun Marley teki noutoja. Ensin menin kyykyyn Appin eteen ja syötin aikalailla jatkuvalla syötöllä palkkaa ja siirryin asteittain vaikeampaan. Lopulta seison itse hihnan mitan päässä ja App odotti maassa koko Marleyn noudon parilla palkalla... pätevin <3 Lopuksi App pääsi vielä fribeilemään nurtsille. On se vaan hieno! Täytyy ottaa teille joku päivä videota siitä. ;)

Paimenessa

Startattiin auto Tampereelta klo:12 ja unisen ajomatkan jälkeen saavuimme Somerolle- Woollandiaan siinä puoli kahden paikkeilla. Käveltiin ensin Peten luo kuulemaan, että treenaillaan toisessa aitauksessa. Pieni alkulämppä siis! App ei tajunnut lampaita aidan toiselta puolelta, koska olihan siinä nyt herra jestas ihana ihana Kentsuu <3 Mutta kun paimen pääs aidan sisäpuolelle... kyllä intoa piisas. Katoin vähän alkuun et mitäkön täst ny tulee, kun toinen oli niin tohkeissaan. Aluksi saimme siis Virpin (kouluttaja) kanssa toppuutella vähän Appia. App hienosti väistä heti keppiä, joka täytyi vain siirtää sen ja lampaiden väliin. Päästimme sen aika nopeasti pois liinasta, kun App ei näyttänyt mitään merkkejä näykkimisestä. App lähti heti kiertämään lampaita hyvällä etäisyydellä. Nopeasti Virpi jättäkin mut yksin lampaiden kanssa ja liikuttelin lampaita Appin kiertäessä niitä. Se oli aika haastavaa, sillä App halusi koko ajan pysäyttää lampaat... Virpi totesiki, että "App on ku isänsä- suuri pysäyttelijä!"

Sitten oli Kentsun vuoro. Eka vuoro meni Kentsulta vähän ympäristöä ihmetellessä. Kyllä se lampaita vilkuili ja kävelimmekin niitä kohti yhdessä. Kentsua vähän jännäsi ja se niille yritti haukahdellakkin, mistä sitten komennettiin. Teimme Kentsun kanssa niin, että ajoimme lampaat yhdessä aidalle, jossa pidimme ne ja ajoimme taas aidalta toiselle tolpalla jne. Virpi jätti meidät kaksin lampaille ja hyvin sujui, vaikka Kentsu vähän vaan raahautukin mukana. Huippu lampaat meillä!

Appin toisella kerralla teimme pysäytyksiä. App hienosti kävi maaten kauempana. Teimme niin, että vein lampaat aidalle, jossa App oli helpompi pysäyttää. Toinen asia oli suunnan vaihdokset, johon Virpi tuli aluksi avuksi. Aluksi App yritti vaan juosta kauempaa ja väistää kun tultiin vastaan vaihtamaan suuntaan, mutta sitten tuli onnistumisiakin. Kun itse pääsin taas puikkoihin otin enempi kroppaa mukaan ja johan sujui. App oli oikein pätevä paimenen alku <3

Kentsu toisella kerralla oikeen yllätti! Se lähti heti alusta asti varmemmin ja kiinnostuneemmin lampaille. Tehtiin samaa kun ekallalla kerralla, mutta koska se sujui niin hyvin tutustutimme myös Kentsua keppiin. Sekin väisti keppiä ihan hyvin ja lopulta teimme samaa harjotusta kepin avulla. Kentsu meni oikeen hienosti. Olin todella ylpeä ja iloinen molemmista! Innolla jäin odottamaan seuraavaa kertaa, joka on 3.5!
Kävimme vielä pellolla rallaamassa Appin, Kentsun ja Killen kanssa. Pojilla piti hauskaa. Ajoimme Turun kautta kotiin Tampereelle ja kävimme matkalla hesessä <3 Mahtava reissu kaikin puolin!

Lisään kuvia sitä mukaan, kun niitä saan tähän postaukseen :)

Pelastuskoira"testissä"

Tänään pikku pennun elämässä oli taas vuorossa huisin jännää hommaa! Olin nimittäin ilmottanut Appin PPK:n pääsytestiin! Otin Lindan mukaan, koska muistin viime vuodesta testin sisältäneen paljon odottelua. Testi järjestettiin Kangasalalla, joten pääsimme sinne erittäin näppärästi busseilla. Paikalla olimme juuri sopivasti klo:12 ja sitten höpinöiden jälkeen tehtävien pariin... Meidän ryhmässämme oli vain pentuja. Yksi seropi, yksi noyalin koira, yksi lagotto ja vlackki(?). Aluksi meidän ryhmällä oli vuorossa haastettelu osuus. Kysymykset olivat luokkaa: "Mitkä ovat Appin heikkouksia ja vahvuuksia", "entäs kun sulla ei oo tota autoa", "mites kun sulla on suunniteilla teille näin paljon lajeja" jne. Tykkäsin itse, koska no olen tällänen höpöttelijä ;)

Seuraavaksi vuorossa oli reagointi tehtävä. Testasimme koiran luontaista suhtautumista ihmisen hajuun ja ihmiseen. Eli siis lähdimme liinan kanssa kävelemään, jonkun matkan päästä App haistoi ihmisen ja antoi jonkun merkin, mitä itse en havainnut. Sitten App näkikin ihmisen ja juoksi luokse tsekkasi ja tuli takaisin. Meni sitten uudestaan ihmisen luokse, koska hei.. olihan siellä nyt sentään muna-maksa munakasta... Seuraavalla rastilla menimme riviin ja itse otin Appin perusasentoon. Muut koirat kiersivät ensiksi koko rivin ja sitten kiersin itse Appin kanssa seuruussa imuttaen. Ei mitään ongelmia meillä!

Kolmas rasti oli leikkirasti. Ensin leikitin itse ja sitten vieras leikitti. Esittelimme kaikki kolme lelua ja Apphan leikki. Wnb malikkapalikkani murisi ja kisko että jumankauta... Viimeinen rasti oli "raunio"osuus. Menimme vasemmalla puolella nauhasta ja kohtasimme yhdessä tulevat esteet. Nostin Appin parin pahan paikan yli. App ei pelännyt peltiä eikä muita alustoja ja rennosti tuli mukana. Valvoja totes että "ei tää kyllä nopeuskisa ollut mutta.." :D Meidän tiimi <3 Nyt sitten jännätään alkuviikko, että tulokset tulee. Toivottavasti ei kariudu mun autottomuuteen tämä. :)

App jo 5kk!

Video App 5kk!

 App täytti viime sunnuntaina jo 5kk <3 Olimme viime viikonlopun järjestämässä Valjakkohiihdon SM- kisoja. Mahtava kokemus. Lähdimme perjantaina hommiin ja laitoimme paikkoja valmiiksi. Majoituimme Jämillä mökissä, jossa saimme Appin kanssa yläkerrasta oman huoneen. Mökissä Appille seuraa piti Chili bortsu. Lauantaina toimin aamulla ilmoittautumisessa ja myöhemmin doping tehtävissä. Hienoja tuloksia tuli lauantaina, hyvä Taves! Sunnuntaina tehtäviini kuului ajanotto. Appilla piti koko reissun kivaa ja itselle tuli kova kisakuume!

Maanantaina kävinkin canicrossailemassa tulevalla crossi lainakoirallani Ukolla. Siinä oli kyllä mahtava veturi! Innolla odotan kevään kisoja, tulee varmasti mageita aikoja. Meno tuntu hyvältä, vaikka reitit olivatkin vielä aika jäässä.. Tästä se lähtee.

Eilen eli tiistaina kävimme Linda&Marleyn kanssa tokoilemassa. On se vaan pätevä nulikka <3 Huhtikuussa ja toukokuussa on suunnitteilla pennen päänmenoksi vähän mölli tokoilua ;) Lauantaina lähdetäänkin ekan kerran sytyttelemään lampaille ja sunnuntaina vuorossa pelastuskoiratesti!

Sairasteleva ja stressaantunut omistaja

Appin kanssa on jatkunut Toko:t, Rallyt ja temppuilut oikeen mallikkaasti. Otuksen seuruu näyttää jo oikein hyvältä ja perusasenta onnistuu 99% ekalla. Liikkeissä ei ongelmia. Täytyisi itse paneutua uusiin toko sääntöihin, jahka sitä kerkeis. Kuhan saan Sennilta Rally- kyltit lainasta niin ruvetaan tekeen Rallyä vähän ratamaisemmin (lue kaks kylttiä). Tylsyyttäni oon opettanu tolle kaikkia ihan turhanpäiväsiä temppuja... se osaa nyt "tassu", "toinen" ja "kieri"... kaiken muun hömpän lisäksi. En tiedä miksi.

Mittasin eilen itselleni komeat 38,4 astetta kuumetta. Parhaimmillaan se olikin sit 39,7 astetta. Mun normaalini on semmonen 36,3 astetta. Nyt oon tässä kuumelääkkeiden(?) avulla sinnitelly suht kivuttomasti viimeset... 12h? Olo on aika mielenkiintonen. Hihityttää vaan joka asia ja ajatus kulkee yhtä kirkkaasti ku mielisairaalla psykoosi potilaalla. App on selkeesti huomannut tän mun yhtäkkisen heikentymisen ja päättänyt olla ihan kamala viimeset pari päivää. Kyseenalaistamassa koko ajan joka asiaa. Samalla kuitenkin hän on ruvennut murisemaan aina, kun joku hiippailee mun oven takana ja haukkumaan komentavasti mulle jos asiat ei mee niinku hän tahtoo (en leiki sillo ku hän haluaa, ei mennä pihalle sillon ku hän haluaa tai mä käyn nukkumaan ja hän ei halua käydä..) Tänään oli kuitenkin kaiken huippu. Äiti lähti käyttämään tätä lenkillä metsässä ja soitti mulle sit jonku tunnin päästä, että hän ei saa Appia kiinni et App vaan vetää ravia vähän matkan päässä eikä tuu luokse. No sanoin et ottaa jonku kepin ja yrittää sillä tai leikittää remmillä tai heittelee lumipalloja. No parin minsan päästä tuli soitto et ei kai muu auta ku mun lähteä sitä mettästä hakemaan. Minä kuumeessa kömmin lähimettään hakemaan s*tanan kakaran sieltä pusikoista kotiin. Voin sanoa, että silloin teki mieli tehdä pienet bortsurukkaset...

Aiheesta ja taas toiseen... Koiramme- lehti tuli pari päivää sitten. Siinä erityisesti huomioni kiinnittyi Omistajan stressi vaikuttaa koiraan- kirjoitukseen;

"Tyypillisesti ihminen aiheuttaa itse itselleen pahaa stressiä. Hän haalii kontolleen liikaa tekemistä tai vastuuta ja uupuu"
"Stressaantuneen omistajan kireys ja levottomuus tekevät koiran olon epävarmaksi. Se on hämillään, eikä tiedä, miten omistaja haluaisi sen toimivan"
"Stressaantunut omistaja saattaa lipsua näistä koiran perustarpeista tai pitää puuhastelun minimissä"
"Totuttujen virikkeiden väheneminen hermostuttaa tai tylsistyttää koiraa"
"Ihmisen ajatukset pyörivät stressiä aiheuttavan ongleman ympärillä"
"Lemmikki saattaa vinkua huolestuneena tai poistua paikalta apaattisena"
"Ylistressaantunut omistaja puhuu koiralle tavallista kipakammin ja saattaa tiuskia. Koiran hämmennys kasvaa ja epävarmuus näkyy sen toiminnassa"
"Erittäin stressaavassa elämänvaiheessa jopa koiranulkoilutus voi tuntua taakalta"

"Kun yhteys koirakon välillä uupuu, ei kummallakaan hihnan päässä ole mukavaa. Ulkoilun rentous on hukkunut stressin jalkoihin."
"Stressaantunut omistaja ei ole hyvä opettaja. Lyhytpinnaisen ihmisen ohjeet ovat äkkipikaisia ja usein epäjohdonmukaisia"
"Itse luotujen paineiden alla ohjaaja vaatii itseltään ja koiraltaan liian paljon liian nopeasti"
"Stressi on pohjimmiltaan turhautumista ja ahdistumista tulevaisuudesta"
"Harrastuksissa menestymisen lisäksi koiran hyvinvoinnista huolehtimen voi aiheuttaa omistajalle stressiä"
"Itsensä vertaaminen muihin koirakoihin on omiaan luomaan paineita"
"Koira on koira, eikä sen jokaisesta askeleesta tarvitse stressata"

Mä luon itselleni ihan älyttömiä paineita ja stressaan heti jos joku ei mene niinkuin mä haluaisin. Lisäksi mä ajattelen koko ajan, mitä muut ajattelee musta ja Appista. Miten mä täytän muiden odotukset jajaja... Ja eniten mä stressaan sitä, että miks mä ajattelen näin? Mä stressaan, että miten saan hoidettu kaiken? Miten muistan kaiken? Miten teen käytännössä tän ja tän? Välillä mä oon niin väsynyt, että se lenkille lähtö on melkein mahottomuus.. ja sitten kun sinne lähetään se vaan pahentaa mieltä. Sitäkin mä stressaan... kuinka paljon mun ja Appin suhde kärsii jnejne... Tämä kaikki yhdistettynä mun yksityiselämän ongelmiin... voi jeee. Parasta on että App yrittää jatkuvasti rauhoitella mua. Siitäkin mä kannan huonoa omatuntoa. Mä haluan tuolle vaan ja ainoostaan parasta. Mä haluan olla tuolle vaan täydellinen. Miksen mä tunne riittääväni? Ja miksen mä millään vaan usko, että se on ihan onnellinen? Miksen mä usko, että mä en voi olla täydellinen?

18vkoa

Kasvattajan peruskurssilla!

Teksti on bordercollie harrastajan ja mahdollisesti ehkä tulevan kasvattajan näkökulmasta eli siksi siinä saattaa olla korostettu jotain rotukohtaisia asioita enemmän. Osa muistiinpanoista on jo itselle tuttuja asioita, mutta ne on kirjattu lähinnä tekemisen puutteessa ja mahdollisimman kattavan kurssimateriaalin saamikseksi. En paljasta tentin yksityiskohtia tai takerru materiaalin sisältöön sen suuremmin- niistä syistä postausta on siis turha lukea.

Kurssin järjesti Pohjois-Hämeen kennelpiiri (Suvi Hirvonen) & Satakunnan kennelpiiri (Markku Tauluvuori). Kurssi järjestettiin Sastamalassa 28.2.-1.3.2015, hotelli Ellivuoren kokoustiloissa nykyisin Vuorihotelli. Kurssi kesti yhteensä 13,5h ja päivät alkoivat klo: 9 ja päättyivät la n.16.00 ja su n.16.45.

Lauantai aamuna mun oli hyvin vaikea saada itseäni ylös... valvoin vähän turhan myöhään juu. Käytiin onneksi matkalla kaakaolla, mistä sain buustia. Saavutiin ihan hyvissä ajoin paikalle (n.15min ennen alkamista) ja saatiin Sennin kanssa hyvät paikat reunasta. Kurssi alkoi vähän jäljessä ja aluksi saimme mappikansion, kasvatajan käsikirjan, evira:n lappusen ja muistiinpano välineet.

Sitten meille kerrottiin vähän itse kurssista, jatkokoulutusmahdollisuuksista, aluekouluttajien tehtävistä ja kennelliitosta organisaationa. Kävimme läpi myös ohjelman.

Sitten siirryimme koiran tyyppiin ja rakenteeseen, sekä niiden merkitykseen jalostuksessa. Muistiinpanoja;

•  Iso-Britannia, Englanti-Skotlanti (rodun kotimaa)
• kivikkoiset ja mäkiset raja-alueet (olosuhteet)
• ravaajatyyppi
• Rodun historian tuntemus tärkeää-> ymmärrä rotumääritelmää

Aika vähän muistiinpanoja, kun kaikki oleellinen löytyi materiaalista.

Tämän jälkeen kävimme läpi perushoitoa ja ruokintaa;

• Etuosan lihaksisto erityisen tärkeä koiran liikkeen kannalta (toki muutenkin)-> koiralla ei solisluita (uusi asia)
• Valmisruoan liotuksessa suuri osa vitamiineista häviää (uusi asia)
• Narttu ei saa päästä lihomaan tiineyden aikana-> vaikeuttaa synnytystä
• Ultraus hyödyttää myös tiineen nartun ruokinnan suhteuttamisessa-> monta pentua on-paljon ruokaa?
• Pennulle kiinteää ravintoa 3-4 viikon iässä! esim. jauheliha, liotettu pentunappula, märkäruoka jne.
• 3vkon ikäisten pentujen kynnet pitää jo leikata!

Sivusimme myös vähän pevisaa ja jonkin verran koirien luonnetta, mutta niistäkään ei suurempia muistiinpanoja, kun materiaalissa oli kaikki samat asiat. Myös koiranomistajan perusohje ja kennel nimen hakeminen tulivat tutuiksi.

Mutta tässä jtn note to myself / do it- lista tyylistä muistiinpanoa tähän väliin;

• Tarkista Appin ruoan kalsiumpitoisuus (väh.1%) oli = 1.25% ja fosforipitoisuus (väh. 0,8%) oli = 0.8%
• Tulosta rotumääritelmä ja JTO
• Tutustu kirjoihin; Parempaan pentutulokseen, koiran ruokinta ja hoito ja koiranjalostus
• Opettele energian tarpeen arviointikaava
• SKL:n nettisivuilla usein ajankohtaisin tieto!
• Tarkista FCI:n sivuilta onko samaa/saman tyyppistä kennel nimeä jo olemassa ennen kennel nimen hakemista ja yhden kirjaimen ero ei ole riittävä. Tutustu kennel nimi ohjeesen!
• Tutustu Sennin lukion bilsan kirjoihin!

Ensinmäisen päivän päätti huikea Marja-Liisa Kotirannan luento, joka käsitteli koiran astutuksen, synnytyksen ja pentueen, sekä nartun hoidon! Siitä kattavat muistiinpanot; (karsin vähän tähän..)

Teettäisikö nartullani pennut?

•  Miksi?

  • Raha? -> no ei jää kyllä käteen.
  • Ei kohtutulehdusta? -> sterkkaa
  • Lapset haluaa? -> ei muksuja mulle
  • Ystävistä moni haluaa pennun? -> ei ole sitova pennun ostoon ilman kirjallista sopimusta
  • Itselle emon kopio? -> unohda, meriitit eivät periydy... ei tule
  • Uusi harrastus koiran kasvattajan!
  Oma lisäys;
  
  • halu tehdä töitä rodun eteen ja narttu keskimääräistä parempi yksilö
  
  

  Omat ominasuudet;

• fyysiset;
•  taloudellinen tilanne
• tilat (asunto)
• ympäristö -> naapurit
• aika (työ, pennun ottajat)
• perhe

• psyykkiset;
• pitkäjänteisyys
• sosiaalisuus
• hyvä itsetunto
• halu opettamiseen
• rehellisyys
• kyky yhteistyöhön
• suvaitsevaisuus

Koiran kasvatus on elämäntapa!

 -Tutustu huolellisesti omaan rotuusi! (JTO, rotujärjestö, kokeneet kasvattajat, vuosikirjat, näyttelyt..heh.., kirjat, kasvattajien kotisivut ja käyttöominaisuudet)

-Jalostusnartun hankinnassa; hyvästä narttulinjasta-> terveys-> rodunomainen luonne ja oikea rotutyyppi

Tustustu koirien sukutauluihin -> osaa omien linjojesi sukutaulut ulkoa! Hanki hyvät perustiedot!

...Sitten ois semmonen kahdeksean sivua lisää muistiinpanoja aiheesta...

Seuraava kurssipäivä alkoi juridisissa merkeissä. Sinikka Mäkelä tuli luennoimaan meille koiran kauppaa ja sijoittamista, sekä muita sopimuksia koskevista lainsäädännöistä. Myös rekisteröinti tuli tässä. Oli oikeasti hyvin mielenkiintoinen!
Tässä osa muistiinpanoista;

• Jos koira kivesvikainen-> 1/3 koiran hinnasta takaisin!
• Jos napatyrä-> kohtuulliset leikkauskulut
• Muut erillisten sopimusten mukaan
• Tee kattavat rodunomaiset hoito-ja ruokintaohjeet!
• Myy koirat aina lemmikeiksi!
• Älä ota vakuuttomattomia kasvatteja hoitoon
• Jos ostaja valittaa kasvatista-> tarjoudu ostamaan takaisin
• Keskustele toiminnastasi lääninellän kanssa ja ilmoita mielummin varoiksi, kun että jäät odottelemaan rikkeen täyttymistä!

Tarju Tuomisto tuli luennoimaan meille eläinsuojelulaki säädöksistä, mutta niistä ei muistiinpanoja, kun kaikki löytyy kätevästi Evira- lappusesta. Lisäksi antidoping ja kennelneuvoja asiat käytiin läpi.
Menimme vielä ennen tenttiä nopeasti vain läpi perinnöllisyyden perusteet ja terveyden. Kysyttiinpä myös, että ajatteleeko joku näysttelyiden olevan pelkät missikisat ja itse tietysti ainoana viittasin. Tosin kyllä yksi suomenajokki kasvattaja oli ihan samaa mieltä puheen vuorossaan. Mutta se nyt on kokonaan toisen postauksen asia. Henkistä kehitystä emme käyneet lainkaan läpi. Sitten oli vielä tentin aika! Jännitin hirmusesti, kun paperin sain käsiini... ihan käsi täris.. helpostus olikin suuri, kun sain tietää, että läpi olin päässyt enkä millään huonoilla pisteillä 19/20!!!

Ja testissä kysyttiin materiaalista löytyviä asioita ja se oli suhteellisen helppo, mutta ilman kurssilla keskittymistä ja asioihin hiaman perehtymistä ei siitä läpi kyllä niin vaan mene. Suosittelen kaikille (varsinkin nuorille) kurssille halajaville tutustua ensiksi itse perinnöllisyyteen, omaan rotuunsa ja kaikkeen mahdolliseen koiriin liittyvään, mikään tieto ei ole turhaa tietoa tämän lajin parissa! Olen ehdottomasti kolmen vuoden päästä menossa jatkokurssille ja odotan innolla, että pääsen kennel nimeä hakemaan. Kokemuksena mahtava ja hymyssä suin poistuttiin Sennin kanssa kurssitodistukset kourassa.