Sitten yhtään kaunistelematta... working bortsut. Ulkonäkö ei selkeästi ole ykköskriteerinä (eikä pidäkkään olla), mutta välillä koirat näyttävät ihan toisen rotuisilta, mikä sekään hyvä asia sitten ole. Yli korkeat, turhan massiiviset rintakehät ja epäsopusuhteiset mittasuhteetkaan varmasti edesauta työntekoa, toisaalta lähempänä ne rotumääritelmää ovat kuin toisen linjan edustajat mittasuhteiden ja luonne kuvauksen perusteella?
Millainen sen sitten herra isä pitäisi olla? "Sopusuhtainen, sulavalinjainen ja tyylikäs, viehättävä ja erittäin tasapainoinen, samalla riittävän vahva vaikuttaakseen kestävältä".
Suora lainaus rotumääritelmästä. Viivasin punaisella nuo kaksi, joista jokaisella on ihan oma käsityksensä. "Rungon pituus on hiaman säkäkorkeutta pidempi" ,mutta jos uroksen ihanne säkä on 53cm niin pitääkö sen selän tosissaan olla päälle puoli metriä? Millä logiikalla siitä tulee silloin sopusuhtainen, laatikkohan se on 53x53cm? Mikäs raajojen pituuden pitäisi olla, että siitä tulee sopusuhtainen? Niin...
Eniten ihmetyttää, miksi sitten rotumääritelmän vastaiset (kun luette rotumääritelmän ja katsotte kuvia, jotka näette alapuolella huomaatte) koirat pärjäävät näyttelyissä? Eikö tuomareiden tulisi juuri edes auttaa rodun säilymistä rotumääritelmän mukaisena? Jos kaikki ajattelisivat sitä, mitä varten bortsuja oli ja on ja olisivat kiinnostuneita säilyttämään ainutlaatuisen työkoirarodun sellaisena, kun sen on tarkoitettukin olevan ja ihmiset, jotka haluaisivat kehäkoiran valitsisivat toisen rodun TAI jalostaisivat omansa niin, että toinen linja, joka ei palvele enään rodun käyttötarkoitusta tai rotumääritelmää erotettaisiin rodusta? Aika karusti sanottu, mutta miksi rodun sisällä olisi kahta niin erilaista koiratyyppiä niin ulkonäön kuin luonteenkin puolesta?
(Kuvat poistettu tekijänoikeus syistä)
