Mitä meille jää?

 Ja rakkaat ystävät huomioikaahan se fakta, että kirjoittaja on kasvattanut tasan nolla pentua. Kirjoittaja on myynyt tasan nolla pentua ja kirjoittajalla on vielä hyvin vähän tietoa, mutta halua tietää ja oppia senkin edestä!

Olen pitkään seurannut eri rotujen tilannetta ja ollut yhä huolestuneempi niiden nykytilasta ja siitä, millainen se olisi 10 vuoden päästä. Jos rotua silloin edes enään on? Mitä nykyiset koirien kasvattajat, harrastajat ja omistajat jättävät meille, tuleville koirankasvattajille, harrastajille ja omistajille? Sairaita koiria, joiden rodut ovat ajettu niin ahtaalle, ettei mitään ole tehtävissä?

Koirankasvatuksen tulevana sukupolvena haluaisin, että vielä 10 vuodenkin päästä löytyisi jalostuskelpoista materiaalia, mutta pahalta näyttää. Jotkut kasvattajat eivät ole vieläkään heränneet rotunsa terveystilanteeseen ja asettettuja ehtoja jalostukselle kierretään. SKL on täysin toivoton asian suhteen, asiat eivät liiku suuntaan tai toiseen ja hetkittäin syntyy maailmaan lisää koiria, joiden elämässä tulee olemaan todennäköisesti enemmän sairaita, kuin terveitä päiviä. Mutta voidaanko syyttää SKL:ää? Esim. rotuyhdistyksien eroavat kannat, pelkät suositukset ja välttävä valvonta eivät helpota tilannetta sitten tippaakaan. Ja kun faktahan on, että jotkut rodut ovat jo nyt niin sairaita, että on eettisesti väärin tuottaa niitä tähän maailmaan.

(c) Inka P.

 

Jos asiat ovat näin jo nyt, mitä tapahtuu lemmikillemme koiralle lajina? Mistä me tulevat kasvattajat lisäämme niitä tähän maailmaan jos meillä ei ole materiaalia, mistä saisi terveitä yksilöitä? Ja vaikka, kuinka ainakin itse tahtoisin rotujen pelastuvan, mistä niitä lähdetään nykyisellä materiaalilla ja asenteilla pelastamaan? Lähtökohdat onnistumiselle ovat niin huonot, että vaikka joukko kasvattajia ja rodun harrastajia on selvillä rodun tilanteesta ja tekee kaikkensa sen eteen, sama aikaa tämä toinen joukko tekee huonoja päätöksiä ja lisää sairaiden koirien määrää. Mutta onko tämä loppupeleissä kuitenkaan kasvattajien vika? Jos minulta kysytään niin ei. Jotkut kasvattajat kyllä tuottavat kaikesta välittämättä sairaita koiria maailmaan, mutta tähän olisi paljon helpompi puuttua jos SINÄ et ostaisi kyseiseltä kasvattajalta koiraa ja tukisi tälläistä toimintaa, edes siitä kuuluisasta säälistä.

Joten minusta pitäisi lakata osoittelemasta SKL:ää, rotuyhdistyksiä tai kasvattajia. Nyt on aika katsoa siihen syliin, missä lepää se tyypillisin esimerkki englanninbuldoggi ja kysyä itseltään kysymys; "Jos olen sitä mieltä, että nämä koirat ovat sairaita niin miksi omistan sellaisen?" Loppupeleissä vastuu on koiran omistajalla, koiran ottajalla ja koiraa harkitsevalla. On turha puollustella, että "no, enpä ainakaan ottanut mitään pentutehdas pentua!" Kyllä mun silmissä on ihan yhtä sairasta ja itsekästä ottaa joku enkkubulli. Kasvattajien tehtävänä olisi valistaa omistajia sairauksista, mutta jos omistaja todella on perehtynyt rotuun hän tietää kyllä perinnöllisistä sairauksista, mahdollisista lonkkavioista jne. Eriasia on jos ei kiinnosta, tällöin ei edes koiraa pitäisi ottaa. Jaa milläkö tavoin koiran ostaja voi vaikuttaa jalostukseen? Yksinkertaisesti ei niitä pentuja tule jos niille ei ole ottajaa. Tai jos tulee siihen on helpompi puuttua ja kuinka moni holtiton "kasvattaja" edes teettäisi pentuja jos siitä tässä tapauksessa syntyisi vain taloudellista tappiota.

Muistakaas sitten, että nyt puhuimme vain niistä vastuuttomista ja huonoista kasvattajista. Ymmärrän, että joskus tulee eteen vaikeita paikkoja yhdistelmissä. Joustaakko tässä vaiko ei? Musta terveydestä ei pitäisi joustaa. Mielummin jättää ne pennut sitten tekemättä. Uskon ettei kukaan halua tahallaan sairasta koiraa(?). Kaikkien mielestä täydellistä yhdistelmää ei olekkaan, eikä tarvitsekkaan olla, mutta joku roti nyt sentään. Ei voi olettaa, että kahdesta sairaasta koirasta tulisi terve koira. Tällöin ei olisi pitänyt kasvattajaksi ryhtyäkkään. Onneksi, voi onneksi on olemassa myös kasvattajia, jotka tekevät kaikkensa ja vähän sen ylikin rodun terveyden eteen. Tälläisiä arvosta suunnattomasti ja tälläiset kasvattajat ovat niitä, joiden toimintaa itse haluan pennun ostajana tukea. Ja onneksi on myös koiran etsijöitä, jotka perehtyvät huolellisesti rotuun ja haluavat löytää itselleen terveen koiran.

Mitäkö sitten pitäisi tehdä? Minun mielestäni muutamat rodut ovat jo nyt niin huonossa tilassa, että niiden jalostusta voidaan jatkaa vain roturisteytyksillä, vaikka vaarana onkin toisista roduista tulevat perinnölliset sairaudet. Toinen vaihtoehto on yksinkertaisesti kieltää sen rodun kasvatus, mutta se taas suppeentaisi rotukirjoa ja veisi monipuolisuutta ja vaihtelua koirissa. Kasvattajien pitäisi kiristää vähän, että kenelle niitä koiriaan myöntää, olla avoimempia rodun tilanteesta ja omien yhdistelmiensä puutteista, sekä taustalla olevista sairauksista/ tutkimattomuudesta. Jokaisen pennun etsijän täytyisi kuitenkin ottaa itse se vastuu, että haluaa löytää terveen koiran. Perehtykää kunnolla rotuun, ottakaa selvää perinnöllisistä sairauksista, valitkaa kasvattaja ja yhdistelmä huolella. Älkää kiirehtikö.

Toivon todella, että pennun ostajia valistamalla,vaikka niillä roturisteytyksillä ja kasvattajien toimiin paremmin puuttumalla (Pevista käyttöön mahdollisesti yms.) meillä olisi vielä 10 vuodenkin päästä saatavilla terveitä koiria, käyttöön ja näyttöön, lenkkikaveriksi ja harrastustykiksi. Mutta asialle on tehtävä nyt jotain ja SINÄ voit tehdä sen eteen paljonkin; valitsemalla pentusi tarkkaan.