Rakas iituni lentää kohta koirien taivaaseen. Mikään tai kukaan ei voi tätä tuskaa poistaa. Iitun omistajalla on vielä vaikeampaa kun me suljettiin kokonaan pois se vaihtoehto että iitu ei muka selviäis! Elämä yllättää.. Erään oikeasti hyvän ystävän sanoin: "Elämää ei kannata ottaa vakavasti ei siitä vielä kukaan oo hengissä selvinny ei edes ne vahvimmat" Ja se jos mikä on totta! Ensin näkyy pieni toivon kipinä, mutta sen sytyttää suuri tsunami. Mä haluan nyt surra rauhassa ja toivon että ihmiset ymmärtää sen ehkä joskus vielä pääsen tästä yli? Iitua ei korvaa mikään taikka kukaan, ei kukaan yllä sen tasolle. Ja ehkä niin onkin ihan hyvä! Iitu oli mulle onnenpotku ja mä todellakin olen onnekas ja ulpeä kun sain sen tämän vähän vajaan vuoden verran tuntea. Mutta ehkä näin oli tarkoitettukin? Ei kukaan joka ei
ole samaa joutunut kokemaan. Nyt just en oikeen halua tästä avautua mutta ehkä joskus sitten...
Iitu on nyt poissa.
VastaaPoistaVoi Iitu. :'( Teiltä jäi niin paljon kokematta... Harmittaa ihan vietävästi sun ja Kaislan puolesta. :/ Eikä se Iitu mullekaan mitään ilmaa ollu. :') Jään kaipaamaan. <3 Pärjäile Jenna :(
VastaaPoistaJoo mutta mä ajattelen niitä kaikkia hyviä muostoja ja mitä koettiin mieluummin kun mitä jäi kokematta vaikka.sen nyt sattuukin. Kohtahan sullakin on valitettavasti sama tilanne edessä. Tää on kyllä tilanne jota en toivois kellekkään.
Poista