päivittelyä...

Mun elämäni on tainnut lähteä uuteen nousuun? Pari päivää ihan romuna itkin mutta sitten otin itseäni niskasta kiinni. Vieläkin silloin tällöin tulee itku silmään, mutta kai se on ihan normaalia? Onneks mun elämässä on pieni päivänsäde wilma <3 meillä alkaa wilman kanssa harrastukset joista kirjoittelen joskus lisää :D

kaikki ne kuolee aikanaan, vahvimmatkin.

Rakas iituni lentää kohta koirien taivaaseen. Mikään tai kukaan ei voi tätä tuskaa poistaa. Iitun omistajalla on vielä vaikeampaa kun me suljettiin kokonaan pois se vaihtoehto että iitu ei muka selviäis! Elämä yllättää.. Erään oikeasti hyvän ystävän sanoin: "Elämää ei kannata ottaa vakavasti ei siitä vielä kukaan oo hengissä selvinny ei edes ne vahvimmat" Ja se jos mikä on totta! Ensin näkyy pieni toivon kipinä, mutta sen sytyttää suuri tsunami. Mä haluan nyt surra rauhassa ja toivon että ihmiset ymmärtää sen ehkä joskus vielä pääsen tästä yli? Iitua ei korvaa mikään taikka kukaan, ei kukaan yllä sen tasolle. Ja ehkä niin onkin ihan hyvä! Iitu oli mulle onnenpotku ja mä todellakin olen onnekas ja ulpeä kun sain sen tämän vähän vajaan vuoden verran tuntea. Mutta ehkä näin oli tarkoitettukin? Ei kukaan joka ei
 ole samaa joutunut kokemaan. Nyt just en oikeen halua tästä avautua mutta ehkä joskus sitten...

kaiken minä vanhana ihmisenä olen kokenut?

No nyt on päässyt käymään niin kurja juttu, että iitulle on tullut kohduntulehdus... tänään neito leikataan ja jos kaikki menee hyvin niin 2vko pitäisi sen tulla kuntoon. toivotaan parasta!


Mut on käännytetty? olin jo niin vakaasti päättänyt että mun seuraava koira on sakemanni, mutta "kaverin"  kanssa löydettiin mulle täydellinen pentue! bordercollie kyllä vastaa paremmin mun tarpeitani ja sitä mitä koiralta odotan. ne on myös monipuolisempia, kun sakut. mutta kyllä mä vielä sakemannin joskus aipn ottaa :D voi voi kuulette tästä pentueesta lisää jos saan äitin suostumuksen ;) katotaa... kiitos julialle kaikesta ahkerasta käännytystyöstä!

Mitä mä teen???

No niin... Mä olen vähän tutkinut, että mihin kummaan lähden opiskelemaan vuonna 2016? No olen muutaman mukavan paikan löytänytkin! Jos eläintenhoitajaksi halajaa suosittelen käymään tuolla sivulla!-> http://www.mol.fi/avo/koulutus/pt-maatalous.htm

Itselleni olen valinnut sieltä ne mistä eniten tykkään... Haun DEMO lomakkeen voi täyttää täällä-> https://www.haenyt.fi/haenyt/hakemus

Kuten varmaan huomaatte siinä on viisi paikkaa, jotka voi täyttää itse olen valinnut nämä viisi+ perustelut....


1.Kannuksen maaseutuopisto
->kennellinja

-Joka parillinen vuosi kaksoistukinto (lukio ja amis) (2016...)
-projektikoira toiminta
-koulutus, josta apua valitsemassani ammatissa ja eteenpäin pyrkimisessä (lisäopinnot)

2.Kokemäen maaseutuopisto
->eläintenhoitaja

-Mahdollisuus käydä kaksoistutukinto (lukio ja amis)
-projekstikoira toiminta
-koulutus, josta apua valitsemassani ammatissa ja eteenpäin pyrkimisessa (lisäopinnot)

3.Ahlmann
->eläintenhoitaja

-mahdollisuus käydä kaksois tutkinto
-joustavaa valintaa
-lähellä (ehkä liiankin?)

4.Hyria,Hyvinkää
->eläintenhoitaja

-mahdollisuuskäydä kaksoistutkinto (lukio ja amis)
-koulutus, josta apua valitsemassani ammatissa ja eteenpäinpyrkimisessä (lisäopinnot)

5.Keudan ammattiopisto
->eläintenhoitaja

-mahdollisuuskäydä kaksoistutkinto (lukio ja amis)
-koulutus, josta apua valitsemassani ammatissa ja eteenpäinpyrkimisessä (lisäopinnot)


Semmosta mä sit oon mietiskelly ja pientä lisäystä kalenteriini....

HYVÄNTEKEVÄISYYS MATCH SHOW! 3.2 ft.Iitu
//www.koirat.com/tapahtumat/hyvantekevaisyys_match_show_22448


Sitten on myös liuta noita tassuparin match showta joihin en vielä oikein tiedä, että viitsiikö lähteä ilmapiirin takia :(

Tokoakin olisi tulossa! Kannuksessa ja Kokemäellä! Eli kummassakin mihin HALUAN opiskelemaan!!! Löytyvät molemmat ihan tuolta koirat.comista!

tarkkasilmäisiä

tosiaan 40 postauksen takia lisäsin tuon lukijat palkin joten jos edes joskus lueskelet blogiani liity! kun kymmenen tulee täyteen luvassa koiramainen kilpailu.

Just ME....

Eli tosiaan haluan pitkästä aikaa kirjoitella itsestäni. Olen varmasti vähän muuttunut MINÄ postauksen jälkeen. Mutta don´t worry se on ihan normaalia!

No minä tosiaan olen edelleen 12-vuotias tyttö Tampereelta. Perheeni ei ole muuttunut enkä edelleenkän ole suosittu (ei haittaa)... Koulussa  menee kyllä paremmin ja olen käytöksessä petrannut, huomattavasti. Olen edelleen koiraihminen henkeen ja vereen. Itse asiassa ratsastus on jäänyt vähän taka-alalle kaikkien mahtavien koiralajien takia. SORRY... Mä rakastan Iitua, Litu on simpley the best. Ja juu kutsun sitä lituksi. Mua ärsyttää, kun jotkut tietyt ihmiset valittaa mulle iitun lihavuudesta. SE EI OLE MUN VIKA. Eikä iitu nyt niin hirveen lihavakaan ole. Wilma on kyllä aivan fantastinen pikku neiti, perfect projekti! Ja kutsun sitä projektiksi, koska se on paljon enemmän kuin joku hoitokoira se on vähän niinku mun koulutuksessani. Ja Litu nyt on lainis (lainakoira)... Mulla on edelleen selkeät sävelet tulevaisuuteni suhteen. Ja älkää nyt kukaan vaan vetäkö tästä hernettä nenää.

Käyn ylä-asteen EHTA:ssa tai jossain muualla jaa´a ennen 8lk olevalla kesälomalla otan koiran tai sitten 8lk puolessa välissä-> haen kannukseen kennellinjalle (jos) pääsen sinne käyn siis lukio-amis yhdistelmätutkinnon. Käyn myös jossain välissä kasvattajakurssin ja todennäköisesti myös jatko kurssin ja saa sitten nähdä mitä kursseja... Sitten kun pääsen lukiosta-amiksesta alan kasvattajaksi. Ostan hallin josta tulee agility-halli (hommaan sposoreita jne..) Ostan muutaman issikan (kaksi) ja rupean antamaan ratsastustunteja/maastoja epäpätevänä ratsastuksen opettajan. TÄMÄ ON SIIS SE UNELMA VERSIO. nimike olisi siis YRITTÄJÄ (cool) Voi olla, että puoletkaan ei toteudu, mutta aina saa haaveilla ja esittää itselleen tavoitteita, vai mitä?

Kannukseen pääsy ei varsinkaan ole 100% varmaa, mutta tuonne lukio-amis yhdistelmään on vähemmän hakijoitakin... Ja onhan mulla ihan kiitettävä koiratausta jo nyt...

tällä hetkellä:
 -Perheessä on aina ollut koiria (paitsi nyt tämä puoli vuotta)

-ensinmäinen koiramme Viki tuli meille jo ennen, kun synnyin, mutta se jouduttiin pikkuveljen allergian vuoksi antamaan pois se oli meillä kuitenkin 4-vuotta

-1 1/2 meillä oli AINA tuttujen koiria hoidossa (eri rotuisia) sakemannia-pinseriä-seropia jne...

-Kun olin viisi meille tuli Tico, josta oli tarkoitus tulla agility ja näyttelykoira. No eipä tullutkaan esinmäisen ja toisen näyttelyn jälkeen NEVER. Joo Tico ei ollu näyttely tyyppiä... agilityssä meni hyvin ainakin kurssilla (kävi siis äitin kanssa) mutta sitten muutettiin ja se harrastus jäikin vähän.

-Toinen koira Romeo meille tuli, kun olin 9-vuotta. Siitä alkoikin sitten omistaja urakkani. Romeo oli aivan hirveän itsepäinen koira. Vaikka olikin pieni niin oli kyllä isonkoiran luulot. Kyllä se osasi käyttäytyä kun halusi, mutta dominoiva uros, joka vihasi miehiä (ilman syytä) ei kiva. Kyllä siitä loppujen lopuksi kelpo tuli.

-Romeo oli meillä ylivuoden ja jouduttiin antamaan pois, kun Ticolla paljastui epilepsia ja pojat ei olleet missään parhaissa väleissä ja Romeon dominointi aiheutti Ticolle stressiä mikä laukaisi kohtaukset. Mutta Romeo pääsi hyvään kotiin jossa se leikattiin ja se rauhoittui.

-Kun Romeo annettiin pois mulle jäi enenmmän aikaa Ticon kanssa ja alotin sen kanssa uudestaan agilityn.

-Tico jouduttiin antamaan pois viime kesänä, kun perheeseen vuosi sitten syntynyt vauva toi Ticolle mustasukkaisuus kohtauksia ja muutenkin teki rauhattomaksi ja levottomaksi. (jatkuvaa haukuntaa)
Mutta Ticokin sai loistavan kodin ja tuli vielä isäksikin uudestaan.

-Nyt on sitten nyt ja mä olen hoitanut Iitua kohta vuoden ja Wilmaa 3kk Osallistunut match showin (useasti) ja agilityn mölleihinkin kerran. On ollut nyt parin vuoden ajan erilaisia hoitokoiria oikein kiitettävästi.

tulevaisuudessa

-Edessä on lisää match showta Iitun ja Wilmankin kanssa agilitykisoja Iitun kanssa ja toki Tokon möllejä.

-näillä näkymin liitytään johonkin harrastus ryhmään iitun kanssa

-näillä näkymin olen OMAN koiran ottamassa 8lk-9lk, jonka kanssa aion kokeilla vähän kaikkea mitä sen kanssa tehdä voi. Eli toimia mahdollisimman kokemusrikkaasti.

-käyn leireillä ja koulutuksissa

Kai mulla jtn mahkuja on? No eiköhän se selviä...


 Minkä takia jotkut ottaa aivan liian vakavasti kaikki koiraan liittyvät asiat. Sanon jotain ihan läpällä niin heti katotaan silmät pyöreinä miettien että toi ei tiiä mitään koirista. Hmm.. Oikeesti kyllä koiren/ koiraihmisten kanssa voi pitää hauskaa eikä aina tarvi olla niin totisena ja vakavissaan. Come on -.-"

 KIITOS!

uusi vuosi uudet kujeet

Nyt on tosiaan aloitettu uusi vuosi eli vuosi 2013 jippii! Viime vuodesta jäi paljon hyviä koiramaisia muistoja... no nyt kun tällä kännykällä näpytän en pitkää postausta aio kirjoittaa. Kisa menestyksestämme saavat sitten lopussa kuvat kertoa... vielä tavoitteeni

-yrittää kestäm juusoa vielä vuoden

-yrittää päästä iitun kanssa bis kehään

- osallistua agility kisoihin

-saada 8 käytåksestä

pitäisi tässä vielä ilmouttautua  kannuksen målleihin ja koira leirille...

kuvia ei tällä hetkellä voida lisätä.